
Saatan olla maailmankaikkeuden ainut ihminen, joka ei ole nähnyt tai ei ainakaan muista nähneensä 1950-luvulla tehtyä musikaalielokuvaa Singing in The Rain tähtenään Gene Kelly. Laulun toki tunnen. Olen siis tietyssä mielessä puhdas taulu, kun menen katsomaan ennakkonäytökseen Tampereen Teatterin musikaalia Laulavat sadepisarat.


Musikaalissa on toki juonikin. Mykkäfilmin tähdet Lina Lamont (Pia Piltz) ja Don Lockwood (Tuukka Raitala) kohtaavat tilanteen, jossa heidän on ruvettava tekemään äänielokuvia. Se ei olekaan ongelmatonta Lamontin äänen laadun takia. Paitsi ääni hänen hölmöksi tehty roolinsa saa välillä aikaan katsojissa naurua.

Mukaan soppaan tulee Lockwoodin rakas, näyttelijä Kathy Selden (Emmi Nieminen). Kyseessä on siis rakkauskertomuskin mustasukkauksineen.


Etukäteen on puhuttu paljon näyttelijöiden steppaamisesta ja vedestä, jota oikeasti lavalle sataa. Kyllä. Hengästyttävän taitavaa steppiä on ja sateessa tanssimistakin, mutta vähemmän kuin luulin. Enemmän on loistavia tanssikohtauksia ilman steppikenkiä. Kaikki tanssit ovat todella näyttäviä. Mietin, miten hyvä kunto näyttelijöillä täytyy ollakaan pystyäkseen roolityöhönsä fyysisesti.

Jotkut vauhdikkaat tanssit steppikengillä tai ilman ja etenkin Don Lockwoodin ja ystävä Cosmo Brownin (Miikka Wallin) hypyt ja heittäytymiset melkein kauhistuttavat. On siinä taitavia näyttelijöitä tässä mielessäkin!

Ville Majamaan R.F. Simpson filmiyhtiön pomona tekee myös mielenkiintoisen roolin, vaikka ei taida paljonkaan tanssia.

Musikaalin ohjaaja on Hilkka-Liisa Iivanainen. Hänen ohjaukseensa ihastuin jo Piaf- musikaalissa. Koreografi on Chris Whittaker. Kapellimestari Henri Lyysaari johtaa 11-jäsenistä live-orkesteria. He kolme lienevät pääsyylliset musikaalin toteutuksessa. Toki on tarvittu paljon muitakin.
Musikaalissa on mukana 21 näyttelijää. Jotkut heistä tekevät useamman pienen roolin. Paljon siis tarvitaan muitakin näyttelijöitä kuin pääroolien esittäjät näyttävään ja nautittavaan kokonaisuuteen.

Kokonaisuus kestää kaksi tuntia ja kolme varttia väliaikoineen. Väliajalla ehdin syödä musikaalin leivoksen. Maistuu.

Kyseessä on kaunis satu. Se on visuaalisesti ja musiikillisesti nautittava hyvine näyttelijöineen. Sen aikana tai heti sen jälkeen ei tarvitse ajatella mitään, saa vain nauttia. Täydellinen, iloinen pään nollaus.
Käsikirjoitus: Betty Comden, Adolf Green
Laulujen sanat: Arthur Freed
Sävellys: Nacio Herb Brown
Käsikirjoituksen ja laulujen suomennos: Hanna Kaila
Lavastussuunnittelu: Teppo Järvinen
Pukusuunnittelu: Sanna Levo
Valosuunnittelu: Raimo Salmi
Videosuunnittelu: Toni Haaranen, Matias Ojanen
Äänisuunnittelu: Jan-Mikael Träskelin
Naamioinnin suunnittelu: Jonna Lindström
Esityksen valokuvat Heikki Järvinen/Tampereen Teatteri
Jätä kommentti