Takavuosina jopa lehdessä kirjoitettiin, miten Tampereen Omenahotelliin ovat prostituoidut majoittuneet ottamaan asiakkaita vastaan. Öisin meno on lisäksi kovaa, kun asiattomia ihmisiä hengailee tiloissa.
Siksipä en ole koskaan yöpynyt minkään paikkakunnan Omenahotellissa.
Mutta. Kun tiukka paikka tulee, koiraskin poikii, sanoo vanha kansa.
Tiukkapaikka tuli. Saimme aviohenkilön kanssa liput kahteen teatteriesitykseen Hesaan. Siis hotellia varaamaan.
Mitä? Hotellihuoneet ovat pääasiassa varattuja. Jos vapaita on, hinta on 300 eurosta ylöspäin. Siis yöltä. Mitäs nyt? Vaihtoehtona on mennä Omenahotelliin tai jättää menemättä teatteriin.
Otamme siis kahden yön majoituksen Omenahotelliin. Varaaminen ja maksaminen käy sutjakkaasti netissä. Majoittumispäivänä saan ovikoodin sähköpostiin.
Tunnen vajoavani syvään alennustilaan. Minä Omenahotellissa?
Epäluuloisena astun sisäpihalla olevasta ovesta koodilla sisään. Vielä on kaksi muuta koodillista ovea, ennen kuin olemme kämpässämme.
Ei näytä pahalta. Tarkistan patjan ja sängyn luteiden varalta. Ei näy mitään epäilyttävää. Saman tarkastuksen teen muuten jokaisessa hotellissa, jossa yövyn. Luteet ovat kuulemma niin kovin paljon meillä lisääntyneet.
Mahdollisuus on keittää vettä, juoda talon värkeistä kahvia ja teetä sekä käyttää viileää kaappia. On televisio (emme käyttäneet) ja on ilmainen wifi (käytettiin). Sänky on omaan sänkyyni sekä tavalliseen hotellihuoneen sänkyyn verrattuna kapea, vain 80 cm. En kuitenkaan putoa sängystä. Lukuvalo sängyn päädyssä ilahduttaa. Se on itselleni merkittävä juttu.
Kylpyhuone on pieni, mutta toimiva. Mikä parasta, föönikin on.
Pieni pöytänurkkaus on yhdessä nurkassa. Sohvasta saa tarvittaessa vaatimattoman kolmannen vuoteen, vaikka lapselle.
Sanoisin, että huone on asiallinen. Hiukan huvittava on huoneen ainoasta ikkunasta avautuva näkymä.
Aamupalaa huoneen hintaan ei kuulu. Monissa hotelleissa se nykyään maksaakin erikseen. Muutaman sadan metrin päässä on pieni baari, Bär Bar. Hinnan saattaa etukäteen maksaa ja nauttia annetuista vaihtoehdoista siellä aamupalan.
Ensimmäisenä aamuna maksamallamme rahalla valitsemme kahvit ja syömme pariloidun sämpylän puolikkaan. No jaa. Toisena aamuna valitsemme kahvin kanssa tuorepuuron. Puuro on tosi hyvää ja täyttävää.
Lähellä Bär Baria on kaupan edessä tosi isokokoisia kuljetusrobotteja. Kun oon tällä tavalla Toijalan takaa tullut, en ymmärrä, mitä niillä kuljetetaan. Toijalan takanahan ei tunnetusti oo mitään.
Useamman kerran seilaan keskustasta Omenahotelliin ja takaisin. Totean, että pienellä kadunpätkällä on erittäin monta baaria, pubia, mitä lienevät olleetkaan. Ihmettelen vain, miten ne kaikki voivat kannattaa. Kerran piipahdan matkan varrella olevaan Vanhaan kirkkoon, kun se sattuu olemaan auki. Tai sattuu ja sattuu. Olen aikaisemmin suljetussa ovessa olevasta lapusta lukenut aukioloajat.
Joku ystävä totesi, että siellä Omenahotellissahan pääsitte halvalla. No, miten sen nyt ottaa. Maksoimme kahden hengen huoneesta kahdelta yöltä 249 euroa. Seuraavalla viikolla olimme jälleen Hesassa teatterireissulla. Rautatieaseman Scandicissa maksoi yhden yön yöpyminen kahdelta 135 euroa.
Tosiasia lienee, että kun on hotellipula, niin kaikki nostavat hintojaan, Omenahotellikin.
Niin. Ne ennakkoluulot. Niille en kyllä saanut lainkaan vahvistusta. Huone oli vaatimaton, mutta kelvollinen ja yö rauhallinen.
Näkemystäni vahvistanee se, että olen jälleen menossa yöpymään Omenahotelliin muutaman viikon päästä teatterireissullani. Pakkorako taas. Muualla joutuisin maksamaan itseni kipeäksi. Mieluiten toki olisin myös lähempänä teatteria.
En kyllä ymmärrä, mitä valtaisia tapahtumia Hesassa nykyään on, kun hotellit ovat täynnä ja huoneet pilviin hinnoiteltu. Tämä on uutta. Toivottavasti ei uusi normaali.
Vastaa