Anjakaarina

Aamulehti 20.1.2026

Voi pyhä jysäys!

Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (sd) on pannut alaisensa työstämään Empatiataulun, joka on liitetty osaksi hyvinvointisuunnitelmaa. Se esiteltiin eilen Tampereen kunnanvaltuustossa.

Ei siinä mitään. Hyvä on, että hyvinvointisuunnitelmia tehdään. Empatiataulu on sitten eri asia. Sanon kuten yhdessä laulussa : ”vetoketjua rievussa en vaan jaksa oivaltaa”. Muutettavat muuttaen. Kyseessä minusta on osaksi perusteeton ja asenteellinen luokittelu. Toisessa ääripäässä ”mahdollisesti tarvitsee positiivista erityiskohtelua” (mikä kaunis sanapari!) ja toisessa ääripäässä ”todennäköisesti ei tarvitse positiivista erityiskohtelua”.

Otanpa nyt vaikka vaan yhden esimerkin. Positiivista erityiskohtelua tarvitsee Empatiataulun mukaan yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi itsensä kokeva, ei sen sijaan henkilö, jolla on paljon läheisiä ja verkostoja. Olen tähän ikään ehtiessäni oppinut, että ihminen isonkin ystäväjoukon omaavana voi kokea emotionaalista yksinäisyyttä.

Otanpa toisenkin esimerkin. ”Maallistunut valtauskontoon kuuluva tai uskonnoton” ei todennäköisesti tarvitse positiivista erityiskohtelua, ”näkyvästi uskonto- tai katsomusryhmään kuuluva” sitä vastoin mahdollisesti. Jos vain ensin ymmärtäisin, mitä tuo ”näkyvästi” tarkoittaa. Tulee mieleeni, että lieneekö tässä hämärretty, mitä ryhmää oikeasti tarkoitetaan. Tänään kaupungilla kävellessäni näin taas kerran keskustorin liepeillä uskonnollista kirjallisuutta kärryineen tarjoavat henkilöt. Siinä ja siinä, että en mennyt kysymään, että tarvitsetteko mahdollisesti positiivista erityiskohtelua.

Vastaavia kyseenalaisia esimerkkejä ja vastakkainasetteluja on taulu täynnä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Helsingin sanomien eilisen jutun yhteydessä olevassa Empatiataulussa on viimeisenä kohtana ”ei voi tai halua äänestää tai kannattaa järjestäytymättömiä puolueita” ja tarvitsee silloin positiivista erityiskohtelua. Jos äänestää ja kannattaa eduskuntapuolueita, ei todennäköisesti silloin tarvitse positiivista erityiskohtelua. Tässä on ilmeisesti käynyt näin, että Hesari on saanut Empatiataulun aikaisemmin kuin Aamulehti. Ennen eilisiltaista valtuustonkokousta punakynä (en arvele kenen) on käynyt poistamassa tämän viimeisen kohdan. Onpa hyvä, koska itse olen aina äänestänyt ja uskokaa tai älkää, eduskuntapuolueita. Aviohenkilöni sitä vastoin on toisinaan jättänyt äänestämättä, ”ei voinut tai halunnut”.  Jos Empatiataulu olisi jo ollut käytössä, olisi hän saattanut saada positiivista erityiskohtelua. Onko Empatiataulun puute nyt tässä ollut hyvä vai huono asia, kuka tietää.

Ylipäätänsä en ymmärrä, miksi ihmisten inhimillisten tarpeiden ymmärtämiseen tarvitaan joku hiivatin taulu. Empaattisesti tulisi asiakkaita ja ihmisiä ylipäätänsä kohdella. Ei sitä taulusta voi katsoa. Meillä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki, joka jo ohjaa ja ainakin tulisi ohjata työntekijöiden toimintaa. Lain on tuonut esiin myös apulaispormestari Anne-Mari Jussila (kok), ja silti hän liputtaa Empatitaulun puolesta (HS 20.2026). Olen kuvitellut, että viranhaltijat joutuvat joka tapauksessa tapaamaan henkilön, jolle positiivista erityiskohtelua voidaan tarjota. Olen niin yksinkertainen, että kuvittelen työntekijöiden kyllä ihmisen kanssa toimiessaan näkevän ja saavan tietää näitä niin sanotun positiivisen erityiskohtelun tarpeita. Ovat tähänkin asti niitä huomanneet, väitän. Nurmisen mukaan tämä Empatiataulu on työkalu henkilökunnalle. Käyttöohjeet tulevat varmaan mukana.

Pormestari Nurminen nostaa esiin tosiasian, että kirjastopalveluja voidaan viedä kotiin. Just joo. Tiedetään. Uskoisin, että kirjastovirkailijatkin sen tietävät ja voivat sitä tarjota. Empatiataulua aiotaan kuitenkin pilotoida esimerkiksi kirjastoissa kevään aikana.

Että piti mun vielä tämäkin kokee. Empatiataulu on saanut kuitenkin niin paljon kritiikkiä, että Nurminen päätti vetää sen pois jatkokehittelyä varten. Eroon siitä ei siis kukaan pääse. Anne-Mari Jussila toteaa, että sanavalinnat ovat voineet johtaa yksinkertaistettuun tulkintaan. Nurmisen mukaan Empatiataulukosta on nyt tehtävissä liikaa vääriä tulkintoja.

Juuri näin on varmaankin minulla, yksinkertaisella ihmisellä käynyt. Tulkintani ovat luonnollisesti pahasti vääriä, tunnustan. Perttu Jussila (vihr.) tuo Aamulehdessä kortensa kekoon, kun hän pitää keskustelua tarkoitushakuisena, tahallisena väärinymmärtämisenä ja performatiivisena typeryytenä. A vot! Miten hianoja sanoja! Että ihan performanssin minäkin olen tässä kasannut aikaiseksi. Pahoittelen typeryyttäni ja todennäköistä väärinymmärtämistä. Minkäs voi, jos on lusikalla annettu. Tahallisen väärinymmärryksen kiistän, vaikka pyssyllä uhattais.

Se nyt on vain näin, että kuntalainen, äänestäjä ja veronmaksaja se olen minäkin. Valtaa minulla ei ole enempää kuin hyttysen ininän verran, mutta sen ininävaltani käytän.

LISÄYS 22.1.26

Luinpa huonosti näitä Aaamulehdessä ja Hesarissa julkaistuja empatiatauluja. Itse asiassa näissä eri lehdissä oli aika lailla erilainen Empatiataulu. Tässä on nyt vielä Hesarissa julkaistu taulu. Nyt minäkin yli 75-vuotiaana pääsen positiivisen erityiskohtelun kohteeksi. Sopii. Sitäpaitsi ehdotan vielä ainakin yhtä ryhmää positiivisen erityiskohtelun kohteeksi: Huomiokykyrajoitteiset. Tätä minäkin näköjään tarvitsen. Odotan siis erityiskohtelijaa.

Kirjoitukseni pohjautuu

Aamulehden artikkeliin Hyvinvointisuunnitelmista käytiin kipakkaa keskustelua

Helsingin sanomien artikkeliin Tampereen kaupunki suunnittelee ”empatiataulua”.

Molemmat julkaistiin 20.1.2026 päivän lehdissä.